Fotis Kontoglou

Kontoglou syntyi marraskuussa 1895 Ayvalıkissa, jota kreikkalaiset kutsuvat nimillä Αϊβαλί tai Κυδωνίες, vauraassa kreikkalaisessa kaupungissa Vähän-Aasian Egeanmeren rannikolla Lesbosta vastapäätä. Hän kasvoi merimiesten, munkkien ja kalastajien keskellä, joiden tarinoita hän myöhemmin kertoi. Hän opiskeli Ateenan taideakatemiassa vuosina 1913–1914 ja matkusti sitten; vuoteen 1919 asti hän asui enimmäkseen Pariisissa ja vaelsi ympäri Eurooppaa, ja Pariisissa hän kirjoitti vuonna 1918 ensimmäisen kirjansa. Hän palasi Ayvalıkiin, mutta vuonna 1922, Vähän-Aasian katastrofin myötä, kaupungin kreikkalaisväestö karkotettiin, ja Kontoglou tuli Kreikkaan pakolaisena, kuten yli miljoona muuta.

Vuonna 1923 hän meni Athosvuorelle, jossa hän tutki ja kopioi luostarien vanhoja ikoneja ja seinämaalauksia. Tämä kokemus ratkaisi hänen elämänsä suunnan. Ateenassa hän työskenteli ikonien konservaattorina ja maalasi kirkoille. Vuonna 1926 hän meni naimisiin Maria Chatzikambourin kanssa, ja heille syntyi tytär. Vuosina 1937–1939 hän maalasi suuria seinämaalauksia Ateenan kaupungintaloon kahden nuoren oppilaan avustamana, joista tuli kuuluisia maalareita, Giannis Tsarouchis ja Nikos Engonopoulos. Loppuelämänsä hän maalasi ikoneja ja freskoja kirkkoihin, kirjoitti kirjoja ja artikkeleita ja opetti nuorempia maalareita. Hän kuoli Ateenassa heinäkuussa 1965.

Kontoglou'n suuri asia oli bysanttilainen maalaustaide. 1800-luvulla kreikkalaiset kirkot olivat täyttyneet imelän realistiseen länsimaiseen tyyliin maalatuista ikoneista, ja vanhaa bysanttilaista tapaa, kultaisine taustoineen, litteine kirkkaine väreineen, pitkine hahmoineen ja rauhallisine suurine silmineen, pidettiin alkeellisena. Kontoglou uskoi päinvastoin, että bysanttilainen ikoni oli korkeinta hengellistä taidetta ja kreikkalaisten todellinen taideperinne. Hän oppi sen tekniikat vanhoista maalarien käsikirjoista ja luostareista ja maalasi sillä tavoin koko elämänsä. Hänen seinämaalauksensa pienessä bysanttilaisessa Kapnikarean kirkossa, keskellä Ateenan Ermou-katua, ovat helpoimmin nähtävissä. Vuonna 1960 hän julkaisi teoksen Έκφρασις της ορθοδόξου εικονογραφίας (Ortodoksisen ikonografian ilmaisu), yhä käytetyn ikonimaalauksen käsikirjan, joka sai Ateenan akatemian palkinnon vuonna 1961.

Hän oli myös hieno kirjailija. Πέδρο Καζάς (Pedro Cazas, kirjoitettu 1918 ja painettu 1920) on lyhyt seikkailukertomus espanjalaisesta merimiehestä ja merirosvosta, kirjoitettu rikkaalla, vanhahtavalla kansankielellä. Hänen myöhemmät kirjansa kokoavat tarinoita merimiehistä, munkeista, pyhimyksistä ja matkalaisista tarinankertojan äänellä. Αϊβαλί, η πατρίδα μου (Aivali, kotimaani, 1962) muistelee sen kaupungin ihmisiä ja paikkoja, jonka hän menetti vuonna 1922. Sekä maalarina että kirjailijana Kontoglou etsi kreikkalaisen kulttuurin juuria Bysantista ja tavallisten ihmisten elämästä, ei lännen jäljittelystä, ja tämä ajatus vaikutti voimakkaasti 1930-luvun sukupolveen.

Nähdäksesi Kontoglou'n työtä astu Kapnikarean kirkkoon Ermou-kadulla, Ateenan tärkeimmällä ostoskadulla, ja katso seinämaalauksia; tai käy Ateenan kaupungintalossa Kotzia-aukiolla, jossa hänen seinämaalauksensa koristavat yhä sisätiloja. Hänen ikonejaan on kirkoissa kaikkialla Kreikassa, ja kansallisgalleria sekä Bysanttilainen ja kristillinen museo omistavat hänen maalauksiaan. Monet nykyiset ikonimaalarit pitävät itseään hänen perillisinään, ja hänen elvyttämänsä tyyli on nykyään uusien kreikkalaisten kirkkojen tavallinen tyyli. Hänen kirjojaan painetaan yhä, ja vuoden 1922 pakolaisten jälkeläiset lukevat teosta Αϊβαλί, η πατρίδα μου kuvana kadonneesta maailmasta.

• Hän tuli Kreikkaan pakolaisena Ayvalıkista vuoden 1922 Vähän-Aasian katastrofin jälkeen.
• Hänen oppilaisiinsa ja avustajiinsa Ateenan kaupungintalossa kuuluivat Giannis Tsarouchis ja Nikos Engonopoulos, kaksi 1900-luvun suurista kreikkalaisista maalareista.
• Hänen ensimmäinen kirjansa, Pedro Cazas (painettu 1920), on merirosvotarina espanjalaisesta merimiehestä.
• Hänen elvyttämänsä bysanttilainen ikonimaalauksen tyyli on nykyään tavallinen tyyli uusissa kreikkalaisissa kirkoissa.