Rigas Feraios

Rigas syntyi noin vuonna 1757 Velestinossa, thessalialaisessa kylässä muinaisen Pherain paikalla, varakkaaseen perheeseen. Hän allekirjoitti aina nimellä Ρήγας Βελεστινλής Θετταλός, Rigas Velestinosta, thessalialainen; oppineen sukunimen Feraios, ”Pherailainen”, antoivat hänelle vasta myöhemmät tutkijat. Hän sai hyvän koulutuksen Pilionin kouluissa ja lähti nuorena miehenä osmanien Thessaliasta Konstantinopoliin, jossa hän astui Tonavan ruhtinaskuntia hallinneiden fanariottikreikkalaisten sukujen palvelukseen.

Tämä yhteys vei hänet Bukarestiin. Siellä hän työskenteli sihteerinä Valakian ruhtinaan Nikolaos Mavrogenisin taloudessa ja omaksui ranskalaisia kirjoja ja aatteita, jotka kiersivät kreikkalaisen ja romanialaisen eliitin keskuudessa. Vuonna 1790 hän matkusti Wieniin ja painatti kaksi ensimmäistä kirjaansa. Hän palasi Valakiaan ja tuli vuonna 1796 takaisin Wieniin paljon kunnianhimoisemman suunnitelman kanssa: painattaa Markides Pouliou -veljesten kirjapainossa karttoja, käännöksiä ja vallankumouksellisia tekstejä, joiden oli määrä valmistella kaikkien Osmanien valtakunnan alistettujen kansojen kapinaa.

Joulukuussa 1797 hän lähti Wienistä Triesteen matkalla Kreikkaan mukanaan laatikoittain painettuja arkkeja. Eräs kreikkalainen kauppias ilmiantoi hänet Itävallan poliisille, ja hänet pidätettiin heti perille tultuaan. Sulttaanin liittolainen Itävalta luovutti Rigasin ja seitsemän toveria osmaneille osmanialamaisina. Heidät vietiin Tonavaa pitkin Belgradiin, suljettiin Nebojšan torniin ja kuristettiin siellä eräänä kesäkuun yönä 1798; heidän ruumiinsa heitettiin jokeen.

Hänen ensimmäiset kirjansa, molemmat painettu Wienissä vuonna 1790, näyttävät hänen ajattelunsa kaksi puolta. Σχολείον των ντελικάτων εραστών (Hienotunteisten rakastajien koulu) on vapaa kreikkalainen mukaelma Rétif de la Bretonnen ranskalaisista tunteellisista kertomuksista ja kuuluu uuskreikan ensimmäiseen proosafiktioon. Φυσικής απάνθισμα (Fysiikan antologia) on yleistajuinen luonnontieteen alkeisopas, jonka esipuheessa on hänen tunnuslauseensa: «Όποιος ελεύθερα συλλογάται, συλλογάται καλά», joka ajattelee vapaasti, ajattelee hyvin.

Vuosien 1796–97 wieniläiset painotuotteet ovat hänen muistomerkkinsä. Χάρτα της Ελλάδος (Kreikan kartta) on kahdestatoista arkista koottu seinäkartta, joka on joka suuntaan yli kaksi metriä ja esittää Balkanin ja Vähän-Aasian muinaiset ja nykyiset paikannimet rinnakkain, kaupunkien asemakaavoja ja piirroksia antiikin kolikoista: kuvallinen todiste siitä, että kreikkalainen maailma oli yksi maa, joka odotti syntymistään. Νέα Πολιτική Διοίκησις (Uusi poliittinen perustuslaki) noudattaa Ranskan vuoden 1793 perustuslakia ja ihmisoikeuksien julistusta; se julistaa Helleenien tasavallan, jossa kreikkalaiset, bulgarialaiset, albanialaiset, vlakit, armenialaiset ja turkkilaiset olisivat tasa-arvoisia kansalaisia kielestä tai uskonnosta riippumatta.

Sen kanssa painettiin Θούριος (Thourios, 1797), 126-säkeinen sotalaulu kansanlaulun mitassa. Se alkaa säkeellä «Ως πότε, παλικάρια, να ζούμε στα στενά» (kuinka kauan, urhot pojat, elämme solissa), kutsuu kristityt ja muslimit nousemaan yhdessä ja sisältää säkeen yhdestä vapauden tunnista. Samoina vuosina hän julkaisi myös teoksen Ηθικός Τρίπους (Moraalinen kolmijalka), käännöksiä Metastasiolta ja Marmontelilta.

Rigas on vuoden 1821 edelläkävijä jokaisessa kreikkalaisessa koulukirjassa, ja Θούριος on uuden Kreikan historian ensimmäinen runo, jonka oppilaat oppivat; kuuntele Nikos Xylourisin 1970-luvulla levyttämä versio kuullaksesi sen lauluna. Ioannis Kossosin veistämä pronssipatsas on seissyt Ateenan yliopiston edessä vuodesta 1871, ja 1990-luvulla hän oli 200 drakman setelissä. Lähes jokaisessa kreikkalaisessa kaupungissa on katu nimeltä Ρήγα Φεραίου, ja Velestinon ympäristön kunta on nimeltään Δήμος Ρήγα Φεραίου. Belgradissa Tonavan rannalla oleva Nebojšan torni, jossa hänet surmattiin, on nykyään museo, jossa on hänen muistomerkkinsä, ja läheinen katu kantaa hänen nimeään. Säettä «Καλύτερα μιας ώρας ελεύθερη ζωή» lainataan yhä mielenosoituksissa ja 25. maaliskuuta, ja hänen kerrotut viimeiset sanansa, että hän oli kylvänyt siemenen, jonka hänen kansansa kerran korjaisi, on kaiverrettu muistomerkkeihin.

• Hän ei koskaan käyttänyt nimeä Feraios; se muodostettiin myöhemmin muinaisesta Pherai-kaupungista, hänen kotikylänsä Velestinon paikalta, ja itse hän allekirjoitti nimellä Rigas Velestinlis.
• Vuoden 1797 Χάρτα της Ελλάδος on yksi suurimmista koskaan kreikaksi painetuista kartoista: kaksitoista arkkia, jotka muodostavat yli kaksi metriä korkean seinän.
• Hänen vuoden 1797 perustuslakinsa antoi äänioikeuden jokaiselle suunnitellun tasavallan kansalaiselle, kristitylle tai muslimille, ja lupasi koulunkäynnin tytöille siinä missä pojillekin.
• Itävalta ei tuominnut häntä hänen aatteidensa vuoksi: se vain luovutti hänet osmaneille vieraan valtion alamaisena, ja sulttaanin miehet kuristivat hänet ja seitsemän toveria Belgradissa kesäkuussa 1798.