Aleksanteri Suuri

Aleksanteri syntyi Pellassa, Makedonian pääkaupungissa, kesällä 356 eaa. kuningas Filippos II:n ja Epeiroksesta kotoisin olleen prinsessa Olympiaan poikana. Filippos oli tekemässä Makedoniasta Kreikan vahvinta valtiota, ja hän hankki pojalleen parhaan mahdollisen opettajan: noin vuodesta 343 eaa. lähtien filosofi Aristoteles opetti poikaa Miezassa, lähellä Pellaa. Plutarkhos kertoo, kuinka nuori Aleksanteri kesytti hevosen Βουκεφάλας (Bukefalos), jolla kukaan muu ei pystynyt ratsastamaan, huomattuaan, että se pelkäsi omaa varjoaan, ja kääntämällä sen aurinkoon päin.

Vuonna 336 eaa. Filippos murhattiin Aigaissa, nykyisessä Verginassa, ja Aleksanterista tuli kuningas kaksikymmentävuotiaana. Varmistettuaan asemansa Kreikassa hän ylitti Hellespontoksen Aasiaan vuonna 334 eaa. noin 40 000 miehen armeijan kanssa. Kolme taistelua murskasi Persian kuninkaan Dareios III:n: Granikos 334, Issos 333 ja Gaugamela 331. Siinä välissä hän katkaisi Gordionin solmun, otettiin vastaan Egyptissä ja perusti sinne Aleksandrian vuonna 331. Seurasivat Babylon, Susa ja Persepolis, sitten Keski-Aasia, ja vuonna 326 eaa. hän ylitti Indusjoen ja voitti kuningas Poroksen Hydaspesjoella, jossa Bukefalos kuoli. Hyfasisjoella hänen uupuneet sotilaansa kieltäytyivät jatkamasta, ja hän kääntyi takaisin Gedrosian aavikoiden halki.

Hän kuoli Babylonissa kesäkuussa 323 eaa. äkillisen kuumeen jälkeen, vielä alle kolmenkymmenenkolmen vuoden ikäisenä. Hän oli hallinnut alle kolmetoista vuotta eikä ollut koskaan hävinnyt taistelua. Hänen kenraalinsa jakoivat valtakunnan keskenään, ja hänen hautansa Aleksandriassa, jossa Rooman keisaritkin kävivät, katosi myöhemmin eikä sitä ole koskaan löydetty.

Aleksanteri ei kirjoittanut mitään; hänen «teoksensa» ovat hänen tekonsa, ja ne tunnetaan Arrianokselta, Plutarkhokselta, Diodorokselta ja Curtiukselta, jotka käyttivät hänen tovereidensa kadonneita muistelmia. Granikos (334 eaa.) avasi Vähän-Aasian; Issos (333 eaa.) ajoi Dareioksen pakoon ja antoi Aleksanterille Persian kuninkaan perheen ja aarteet; Gaugamela (331 eaa.), tasangolla lähellä Arbelaa nykyisessä Irakissa, tuhosi Persian armeijan ja teki hänestä valtakunnan herran. Hydaspes (326 eaa.), joka käytiin monsuunisateessa sotanorsuja vastaan, oli hänen viimeinen suuri taistelunsa.

Yhtä tärkeää on se, mitä hän rakensi. Hän perusti parikymmentä Aleksandria-nimistä kaupunkia Egyptistä Afganistaniin ja asutti niihin kreikkalaisia ja makedonialaisia; Egyptin Aleksandriasta majakoineen ja kirjastoineen tuli maailman suurin kreikkalainen kaupunki. Kreikasta tuli hallinnon ja kaupan kieli Niililtä Indukselle, ja sen mukana levinnyt yksinkertaistettu yleiskreikka, Κοινή (koinee), on Uuden testamentin kreikkaa. Hänen kuolemaansa seurannutta aikaa, jolloin Egyptissä, Syyriassa ja Makedoniassa oli kreikkalaisia kuningaskuntia ja kreikkalainen taide ja tiede kukoistivat Aleksandriassa, Pergamonissa ja Antiokiassa, kutsutaan hänen vuokseen hellenistiseksi.

Hän oli myös myyttinen hahmo jo eläessään: hän kävi Ammonin oraakkelilla Egyptin autiomaassa, hänet tervehdittiin Zeuksen poikana, ja hän omaksui joitakin Persian hovin tapoja, mitä monet hänen makedonialaisensa paheksuivat. Antiikin «Aleksanteri-romaani» teki hänestä myöhemmin satusankarin, joka lentää kotkien kantamassa korissa ja sukeltaa meren pohjaan.

Kreikassa Aleksanteri on kaikkialla. Lähes jokaisessa kaupungissa on Μεγάλου Αλεξάνδρου -niminen katu, Kavalan lentoasema kantaa hänen nimeään, ja suuri pronssipatsas, joka esittää häntä Bukefaloksen selässä Thessalonikin rantabulevardilla, on koko kaupungin tapaamispaikka. Verginan kuninkaalliset haudat, joista Manolis Andronikos löysi Filippos II:n ryöstämättömän haudan vuonna 1977, sekä Pellan arkeologinen alue ja museo kivimosaiikkeineen ovat ne kaksi paikkaa, joissa kannattaa käydä. Filippoksen haudasta löytynyt kuusitoistasäteinen Verginan aurinko on noussut Makedonian symboliksi. Kansantarinassa hänen sisarensa, merenneito Gorgona, pysäyttää laivoja ja kysyy «Ζει ο βασιλιάς Αλέξανδρος;» (Elääkö kuningas Aleksanteri?), ja merimiesten on vastattava «Ζει και βασιλεύει και τον κόσμο κυριεύει» (Hän elää ja hallitsee ja vallitsee maailmaa), tai laiva on mennyttä. Varjoteatterin sankari Karagiozis taistelee kirottua käärmettä vastaan Aleksanterina, ja Αλέξανδρος on yhä yksi yleisimmistä kreikkalaisista etunimistä.

• Plutarkhoksen mukaan hän nukkui Aristoteleen kommentoima Ilias-kappale tyynynsä alla tikarin vieressä.
• Hän nimesi kaupungin, Bukefalan, hevosensa mukaan Hydaspesjoen varrella nykyisessä Pakistanissa.
• Gordionissa vuonna 333 eaa. hän selvitti kuuluisan solmun, jota kukaan ei osannut avata, tunnetuimman version mukaan katkaisemalla sen miekallaan.
• Kun hän tapasi filosofi Diogeneen, joka pyysi häntä vain siirtymään pois auringon edestä, hänen kerrotaan todenneen, että ellei hän olisi Aleksanteri, hän haluaisi olla Diogenes.